Tutti.

Kolme aamua sit Veera hukkas rakkaan tuttinsa. Kun se heräs ja tuli aamulla viekkuun niin suun ympärillä oli painauma tutista-> eli se oli ollu just suussa. No, päätinpä sit siivota tytön huoneen lattiasta kattoon. Ei tuttia. Ei lattialla, ei patjan alla, ei pussilakanan tai tyynyliinan sisällä. WHAT. No eipä siinä, hyvähän siitä olis päästä eroon ja nyt ei tulis itellekkään luovuttajafiilistä ku sitä tuttia ei sit kertakaikkiaan ole missään. Ainokainen tutti kun on. No ,sanomattakin varmaan selvää ettei uni tullu niinku yleensä. Päikkäreille mentäessä kyseli tuttia ja kesti tunnin verran että uinahti. Sama illalla. Ja eilen päikkäreillä. Illalla nukahti onneks vartissa mitä suuresti ihmettelin! Ja nyt taas sai taistella toista melkeen tunnin unille. Prkl että menee hermo :D mutta eiköhän tämäkin sota kohta unohdu ja samoin tutti-ystävä! Thumbs up!